Palloliiton on kerrottava, kenelle Suomen ääni menee Fifan vaalissa

Noin 2,35 miljoonaa euroa. Sen verran Suomi oli Palloliiton mukaan saanut tänä vuonna Fifan kehitysohjelmista, kun liiton hallitus päätti heinäkuussa tukea Gianni Infantinon jatkokautta Fifan puheenjohtajana. Summa oli mukana perusteluissa. Kaksi viikkoa myöhemmin sama hallitus perui tukensa.

Nyt vaalissa on haastajia, ja Euroopan linja on vielä hakusessa. Palloliitto ei ole heinäkuun jälkeen tiedottanut, ketä se vaalissa tukee. Liiton pitäisi kertoa kantansa perusteineen, ja ensimmäinen tilaisuus siihen on ennen kuin ehdokasasettelu päättyy 18. marraskuuta.

Heinäkuun lähtötilanne on muuttunut

Hallitus perusteli tukeaan 15. heinäkuuta julkaistussa tiedotteessa kolmella asialla. Fifan talous on vahvistunut, ja liittojen kautta jaettava kehitysraha on moninkertaistunut. Naisten jalkapalloon panostetaan aiempaa enemmän. Fifan pääsihteeri on ruotsalainen Mattias Grafström, joten Pohjoismaiden yhteys Fifan operatiiviseen johtoon on suora.

Tiedotteessa oli myös kaksi varausta. Ensimmäisen mukaan silloin ei ollut virallisesti tiedossa vaihtoehtoista ehdokasta, jolla olisi kansainvälistä kannatusta ja realistinen mahdollisuus enemmistöön. Toisessa luvattiin arvioida kanta uudelleen, jos ilmenisi uutta tietoa siitä, että puheenjohtaja on toiminut lain, Fifan sääntöjen tai hyvän hallinnon vastaisesti.

Uutta tietoa tuli nopeasti. Fifa suunnitteli siirtävänsä MM-kisojen kaupalliset oikeudet uuteen yhtiöön ja myyvänsä siitä osuuksia ulkopuolisille sijoittajille. Hanketta oli valmisteltu jäsenliittojen ohi, ja Palloliiton hallitus perui tukensa ylimääräisessä kokouksessaan 29. heinäkuuta.

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti perusteli päätöstä avoimuudella. Hänen mukaansa luottamus heikkenee, kun näin suuria muutoksia valmistellaan suljettujen ovien takana ja jäsenliittojen vaikutusvaltaa kavennetaan. Lahti sanoi päätöksen olevan Palloliiton oma, itsenäinen ratkaisu. Sillä liitto halusi myös viestiä, millaista johtamista se odottaa.

Mittapuu koskee myös Palloliittoa

Avoimuus on oikea mittapuu, ja juuri siksi sen pitää koskea myös Palloliittoa itseään. Fifa luopui yhtiöhankkeesta heinäkuun lopussa, mutta hankkeen asiakirjat ovat yhä lukkojen takana. Kun Uefa vaati niitä nähtäväksi, Fifa vastasi, että sen neuvoston jäsenet voivat lukea keskeiset paperit vain Zürichin päämajassa ja vain luottamuksellisesti.

Myöskään heinäkuun ensimmäinen varaus ei enää pidä paikkaansa. Ehdokkuudestaan ovat ilmoittaneet Tottenhamin entinen puolustaja Ramon Vega ja Japanin jalkapalloliiton kunniapuheenjohtaja Kozo Tashima, joka istuu Fifan neuvostossa. Uutistoimisto PA:n mukaan Uefa kokoaa tällä viikolla jäsenliittonsa pohtimaan, kenen taakse Eurooppa asettuu. Lisäksi Arsène Wenger harkitsee yhä ehdokkuutta.

Puheenjohtaja valitaan Fifan kongressissa Marokon Rabatissa 18. maaliskuuta 2027. Jäsenliittoja on 211, ja jokaisella on yksi ääni. Suomen ääni on alle puoli prosenttia kaikista äänistä, mutta se painaa yhtä paljon kuin Englannin tai Brasilian ääni, vaikka kentällä Huuhkajat pelaavat näiden maiden kanssa eri sarjassa.

Ehdokkuuteen riittää viiden jäsenliiton tuki, eli alle kolme prosenttia jäsenistä. Siksi yksittäisen liiton tuki painaa juuri nyt enemmän kuin maaliskuun vaalissa.

Raha ei kelpaa perusteeksi

Odottamistakin voi toki perustella. Pieni liitto vaikuttaa vahvimmin yhdessä muun Euroopan kanssa, eikä Uefan valinta ole vielä selvillä. Lisäksi 2,35 miljoonaa euroa on Suomen kokoiselle liitolle iso raha, ja se menee pääosin seuroille, olosuhteisiin, kilpailuihin sekä pelaajien ja valmentajien kehitykseen.

Molemmat huomiot pitävät paikkansa, mutta kumpikaan ei estä kertomasta perusteita. Yhteinen eurooppalainen linja ei vaadi vaikenemista. Palloliitto kertoi kesällä kantansa julkisesti kahteen kertaan, vaikka se itse kuvasi ensimmäistä päätöstä vaikeaksi.

Rahasta pitää kysyä suoraan. Ei ole tiedossa, muuttuisiko Suomen saama kehitysraha toisen puheenjohtajan kaudella. Jos kehitysraha olisi äänen peruste, jäsenet äänestäisivät aina sitä, joka rahaa sillä hetkellä jakaa, eikä vaali kertoisi mitään siitä hyvästä hallinnosta, jota Lahti heinäkuussa peräsi.

Wales on näyttänyt, että pienikin liitto voi pitää kantansa julkisena. Walesin jalkapalloliitto perui tukensa Infantinolle elokuun alussa, ja toimitusjohtaja Noel Mooney sanoi lokakuun lopussa BBC Walesille, ettei kanta ole muuttunut. Mooneyn mielestä jalkapallon maailmanlaajuinen hallinto pitää arvioida uudelleen, ja hänestä on hullua, että Fifan puheenjohtajalla on yksin niin paljon valtaa.

Palloliiton hallitus teki heinäkuun molemmat päätökset, joten vastaus on sen annettava. Ennen 18. marraskuuta sen pitäisi kertoa, antaako Palloliitto tukensa jonkun ehdokkuudelle. Ennen Rabatin kongressia sen pitäisi kertoa, kenelle Suomen ääni menee, kuka äänen antaa ja päättääkö hallitus asiasta etukäteen.

Kesällä hallitus kertoi kantansa kahdesti omalla tiedotteellaan, joten yksi tiedote riittää nytkin. Siinä sen pitäisi vastata myös siihen, painaako 2,35 miljoonan euron kehitysraha päätöksessä yhä.